tiistai 14. marraskuuta 2017

Hyasintteja ja katajanoksia




Kausivaloja en ole vieläkään ripustanut (monesta päätöksestä huolimatta), mutta ensimmäiset hyasintit nappasin ostoskoriini viime viikonloppuna. Raukat joutuivat olemaan paperikassin pohjilla pari ensimmäistä päivää. Muistin ne kyllä, mutten yksinkertaisesti ehtinyt asetella niitä ruukkuihin. Ja melkoinen hätäratkaisu tuo tämänhetkinenkin kasvualusta on. Laitoin löytämäni mullanlopun ruukun pohjalle ja asettelin sipulit siihen. Tarkoitukseni oli peittää juuret sammalella, mutta koska sekin on ajanpuutteen vuoksi jäänyt metsään, ovat pikkuiset saaneet olla noine hyvineen. Ja jos totta puhun, minusta asetelma ei näytä hassummalta tuollaisenakaan!

Olen pitänyt hyasintteja parvekkeella niiden kasvuaikaa pidentääkseni. Hyasintithan viihtyvät parhaiten viileässä. Ohjeen mukaan ne pahastuvat vasta pakkaslukemista. Sääennuste lupaa nollan alapuolelle laskevia lukemia tuleviksi öiksi, joten taidan nostaa ne tänään illalla sisälle. Kun varsi saa lämpimässä enemmän mittaa, siirrän hyasintit korkeisiin lasiastioihin. Niissä ne saavat kasvaa kaikessa rauhassa ilman pelkoa siitä, että kaatuvat tai varsi katkeaa.

Seurakseen hyasintit saivat katajanoksan, jonka Iiris kiikutti minulle metsälenkillä. Siinäkin on jotakin jouluista, vai mitä olet mieltä?












4 kommenttia:

  1. Voi kun voisikin pitää hyasintteja sisällä! Niissä on niin vahva tuoksu ettei omakaan nokka kestä niiden tuoksua. Nuo on ihanat ihan noinkin, ei tarvitse multaa... Terkkuja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oma nenä kestää lähes olemattoman tuoksun vielä tässä vaiheessa, kun kukinto on nupullaan. Kun hyasintti on komeimmillaan, se joutuu ulkoilmaan. Muuten aivastelusta ei tule loppua... Kiitos, Maarit, terkut sinne myös <3

      Poista

Kommenttisi ilahduttaa minua.