maanantai 22. toukokuuta 2017

Oikeasti kestävä leikkokukka






Luonnonkukkien aika on alkanut! Tuntuu siltä, että maisema muuttuu päivittäin. Vielä muutama viikko sitten iloittiin ensimmäisistä leskenlehdistä. Onko joku muukin sitä mieltä, että valkovuokkoja on tänä vuonna normaalia enemmän? Vai odotinko niitä vain tavallista innokkaammin? Sinivuokot, voikukat... Kielojen ja lupiinienkin lehdet ovat jo isoja. 

Rakastan kevättä!

Luonnonkukat ovat mielestäni kauneimmillaan luonnossa. Haluan antaa niiden kukoistaa siellä, minne ne kuuluvat ja missä ne pärjäävät parhaiten. Kerään toki joka kesä pari kimppua mökkiterassin pöydälle heinäkuussa, kun pelloilla ja ojien varsilla kasvavien kaunokaisten määrää ei jaksa edes laskea :)

Kesälläkin vietetään kuitenkin monia juhlia, joihin eivät luonnonkukat ehdi tai syystä tahi toisesta sovi. Niitä, tai ihan tavallisia päiviä, koristamaan voin suositella valkoista kaunokaista, afrikantähdikkiä. Tämä leikkokukka on minulle ihan uusi tuttavuus, joka tuli vastaan aivan sattumalta. Olimme nimittäin kolmisin miehen ja koiran kanssa kaupungilla lauantaikävelyllä reilu kuukausi sitten. Aurinko paistoi ja keväinen Bulevardi oli kauneimmillaan. Ihmisiä oli liikkeellä valtavasti, kaikkien kasvoilla paistoi hymy kilpaa auringon kanssa. Meidänkin, kunnes koiralle tuli tarve hoitaa asiansa keskelle Bulevardin jalkakäytävää... Hymyilimme siinä sitten vienosti ohikulkijoille ja totesimme, ettei kummallakaan ole minkäänlaista pussia mukanaan. Miten amatöörimäistä toimintaa pitkäaikaisilta koiranomistajilta!

Neuvokkaana tyttönä lampsin lähimpään liikehuoneistoon, joka sattui olemaan kukkakauppa. Lupasin tulla ostamaan jotakin, jos saisin ensin käyttööni yhden pienen pussin. Syynkin selitin siinä kaikkien asiakkaiden läsnäollessa. Not my best moment, vaikka kaikella lailla luonnollinen olikin. Sain hymyn, useammakin, sekä pusseja kaksin kappalein. 

Pidin lupaukseni ja kävelin päivän päätteeksi kyseisen kaupan kautta. Pyysin jotakin, joka kestäisi maljakossa kauan uskomatta itsekään saavani sellaista. Toisin kävi. Afrikantähdikki teki sen, mihin en ole uskonut muiden kuin silkkisten leikkokukkien pystyvän: se kukki kauniina maljakossa yli neljä viikkoa! Vaihdoin vain vettä kerran viikossa ja leikkasin uudet imupinnat.

Kyseistä kimppua en tullut kuvanneeksi, yllä olevat kuvat ovat kimpusta, jonka hain heitettyäni hyvästit ensimmäiselle. Nämä nykyiset ovat olleet maljakossa nyt puolitoista viikkoa. Edellisen kimpun kukat olivat huomattavasti näitä pidempiä, valitsin tällä kertaa lyhyemmät versiot, jotta pystyin laittamaan kimpun ruokapöydän päälle. 

Take a break and smell the flowers. 

Kaunista viikkoa!

















Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi ilahduttaa minua.