maanantai 13. helmikuuta 2017

Väsyneitä tassuja ja punaisia poskia




Paljon ulkoilmaa, auringonsäteitä, vilpoista tuulta ja pikkupakkasta. Lopputuloksena punaiset posket ja äärettömän hyvä mieli. Onnea on saada olla terve ja ulkoilla hyvässä seurassa kauniina talvipäivänä.

Vietin tänään reippaan puolitoistatuntisen ystäväni ja koiriemme seurassa Vartiosaaressa. Mikä paikka! Joko olet käynyt? Me olimme kaikki ensikertalaisia siellä ja siksi kiitollisia reitille merkityistä tarkoista opasteista. Kun seurasi Luontopolku-viittoja, pystyi varmistamaan, ettei vahingossa eksynyt yksityisalueille. Viitoituksen avulla löysi myös helposti metsäkirkolle, näköalatasanteelle ja muihin paikkoihin, joita oli kiva käydä katsomassa.

Aurinko paistoi ison osan ajasta ja sehän sopi meille :) Jää oli (kunpa olisi vielä pitkään!) saaren ympärillä niin paksua, että sen yli käveleminen oli turvallista. Hiihtäjiä, luistelijoita, kävelijöitä, pyöräilijöitä, monella eri tyylillä oli lähdetty nauttimaan kauniista sunnuntaipäivästä. 






Kävelykilometrejä kertyi vain reilut neljä, mutta karvaiset seuralaisemme pitivät huolen siitä, että reitin varrella meiltä ulkoiluttajilta vaadittiin lihasvoimaa ja tasapainotaitoja, notkeuttakin :) Kaverukset saivat pari sellaista hullunkohtausta, ettemme voineet kuin nauraa ja yrittää pysyä pystyssä. Ihana seurata, kuinka kivaa koirillakin voi olla keskenään. Ja miten mustasukkaiseksi eräs tyttö voikaan tulla, kun vieras koira käy tutustumassa HÄNEN poikaystäväänsä ;) Koirat ottivat lenkistä ilon irti sellaisella antaumuksella, että välittömästi kotiuduttuamme toinen nukahti parvekkeelle ja toinen tyynylleen.

Tällaisien päivien jälkeen voi vain olla onnellinen neljästä vuodenajastamme. 

Ja ystävyydestä <3

Alkuillasta lähdin vielä mieheni seuraksi kävelylle. Siitä voit lukea enemmän toisesta blogistani :)

Iloista ystävänpäiväviikkoa sinulle!















Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi ilahduttaa minua.