lauantai 5. marraskuuta 2016

Pakollinen ensilumipostaus



Ensilumi on vuosittain mielestäni niin kiva juttu, että se ansaitsee ihan oman postauksensa. Viime keskiviikkona se meille tänne Helsinkiin satoi, tai oikeastaan tuiskasi, melkoisen tuulen saattelemana. Samaisen päivän iltalenkillä totesin, että nautitaan tästä kauneudesta nyt, huomenna on taatusti luvassa loskaa. Kuinka väärässä olinkaan! Ihana valkoinen maisema odotti meitä seuraavanakin aamuna ja on tehnyt niin jo kolme kokonaista päivää! Eihän tuota vielä ihan kinoksiksi asti ole kertynyt, mutta kyllä se silti valaisee ja ilahduttaa. Ainakin minua ja samanmielisiäni. Sekä tuota koiraamme, kuten kuvista varmasti huomaa :)


Teimme tänä aamuna lenkin läheiseen saareen. Mieheni kanssa lähinnä fiilistelimme talven tuntua samalla, kun koiraneiti juoksi innoissaan kepin perässä. Vilpoinen tuuli varmisti sen, että posket olivat punaiset kotiin palattuamme. 

Lumimaiseman innoittama, ja naapurien esimerkkiä seuraten, ripustin lenkin jälkeen joulutalvivalot parvekkeelle. Siinä vaiheessa päivää lumista maisemaa kirkasti ihana auringonpaiste! Melkoista luksusta, sanoisin: lunta ja aurinkoa tässä vaiheessa vuotta. Marraskuun pimeys ja ankeus voi siis olla jotain ihan muutakin, ainakin hetkellisesti :) Ja nyt, kun ilta on jo pimeä, lähiparvekkeita valaisevat kauniit, pienet, kirkkaat valot. Joskus olen ollut sitä mieltä, että joulutalvivalojen aika on vasta vähän myöhemmin, mutta olen kääntänyt kelkkani asian suhteen. Koskas, jos ei pimeimpään aikaan? Vaikka aurinko välillä paistaakin, on päivän valoisa aika juuri nyt kuitenkin todella lyhyt. 

Huomiseksikin ennustavat lumisadetta. Näillä näkymin lähdemme siis huomenna iltalenkille tuoreisiin lumihankiin. Nyt mennään kuitenkin vielä näillä vanhoilla ;) Toppatakki päälle, pipo syvälle päähän ja koiramuru kainaloon! Me lähdemme myöhäiselle kävelylle! 


Hyvää yötä ja leppoisaa sunnuntaita <3





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi ilahduttaa minua.