keskiviikko 13. huhtikuuta 2016

Potilaat paniikissa

Terveiset sairastuvalta!
Flunssa-/allergiaoireet ovat pitäneet mut tiukasti sisätiloissa pari päivää. Taisin nuolaista ennen kuin tipahti, kun rehvastelin lääkkeiden toimivuudella ja onnistuneilla juoksulenkeillä. No, toiveissa ovat uudet lääkkeet ja pitkäaikaisempi toivottu lopputulos. 

Suppari sen sijaan huilaa tassunsa vuoksi. Tänä aamuna huomasimme, ettei koira varaa toiselle etutassulleen lainkaan. Eläinlääkärikäynti, rauhoittavat, tutkimukset, röntgen. Mitään selkeää syytä ei löytynyt, mutta lääkityksen Suppis kuitenkin sai varmuuden vuoksi.

 
Suppari oli rauhoittavan lääkityksen jälkeen koko loppupäivän aivan tokkurassa. Vasta äsken, ennen yhtätoista, se pyysi päästä iltalenkille. 

Hirveän mielelläni en läheiseen metsään iltapimeällä lähde, koska ketunpesä, mäyrät ja mitä kaikkea. Mutta mitäpä en tekisi tuon karvakorvan puolesta. Niinpä me reippaina tyttöinä suuntasimme metsäpolulle. 

Kuvaa tilanteesta ei yllättäen ole, mutta maahan jäi todennäköisesti yhdet pienet tassunjäljet ja yhdet nelikymppiset lenkkarinkuopat todisteeksi siitä, kun me kaksi otimme hatkat. Ei jääty miettimään, että tutustuttaisiinko. Nyt tiedän, miltä mäyrä röhkäistessään kuulostaa. Enkä taatusti nuku ensi yönä! 


2 kommenttia:

  1. Voi kääk! Jää meiltäkin metsälenkit pimeällä nyt tekemättä.

    VastaaPoista
  2. Just teitä mietin eilen illalla. Ei Luca turhaan oo siinä kohtaa murissut! Hitsi, että oli karmaiseva hetki!

    VastaaPoista

Kommenttisi ilahduttaa minua.