tiistai 18. huhtikuuta 2017

Pääsiäis- ja muita kuulumisia





Kuuntelin eilen sekä tätini että anoppini pohdintaa siitä, miten pääsiäinen on muuttunut vuosikymmenten varrella. Siinä, missä ennen oltiin pyhät visusti kotona vain perheen parissa lähes hiljaisuuden vallitessa, vietetään nykyisin melko riehakkaitakin pääsiäisiä. Enää ei kavereiden luona vierailu ole kiellettyä vaan yksi jos toinenkin käyttää pitkän viikonlopun mahdollisuudet matkustamalla sukuloimaan tai juuri ystävien luo. Suurillakin kauppakeskuksilla on lupa pitää ovensa auki, joten enää ei ole välttämätöntä seistä kiirastorstaina kilometrien mittaisissa ruokakauppojen kassajonoissa vaan ruoka- ja kaikkia muitakin varastoja voi käydä täydentämässä minä päivänä tahansa.

Oma pääsiäiseni sujui rauhallisissa merkeissä. Matkasin pitkäperjantaiaamuna lapsuudenkotiini maaseudun rauhaan. Vietin siellä ihanan rennon paripäiväisen vanhempieni, veljeni, siskoni ja siskon miehen kanssa. Ulkoilimme, vaihdoimme kuulumisia, herkuttelimme ja nautimme yhdessäolosta. Lauantai-illan kruunasi rakennustalkoot. Suomi 100 -vuoden kunniaksi lanseerattu kampanja Miljoona pönttöä sai pönttönsä nro 1 139 230 ja 1 139 256, kun rekisteröimme äitini kanssa nikkaroimamme pöntöt. Kiitos, isä, kun etsit ja sahasit meille mökkitarpeet ja kiitos, äiti, rakennusseurasta. Mökeissä tulee asumaan onnellisia perheitä <3 



Vaikka sää ehti jo muutaman päivän ajan olla hyvin keväinen, oli pääsiäisen ilmanala kaikkea muuta. Lunta taisi paikoin olla enemmän kuin taakse jäänenä talvena kertaakaan! Tuuli oli navakka ja auringonpaistetta saattoi seurata melkoinen lumimyräkkä. Lähdimme siitä huolimatta eilen aamulla käymään mökillä. Ilman kunnon toppavaatetusta meren rantaan ei olisi ollut mitään asiaa, vaikka mökkiä siivotessa ja pihan risuja raivatessa mukavan lämmin tulikin. Ja arvatkaapa mitä? Myös mökkipihan pihlaja sai pöntön kylkeensä, kun saimme lopultakin aikaiseksi kiinnittää muutama vuosi sitten saamamme tupaantuliaislahjan sen kylkeen. Pönttö on vielä rekisteröimättä, se pitää muistaa!



Meri oli lopultakin auki, vain aivan rannassa uiskenteli pieni jäämurskalautta. Kunpa kesäpaikan kevään etenemistä pääsisi seuraamaan useammin. Tämä aika vuodesta on aina niin kiireistä, ettei mökkireissulle meinaa millään löytyä sopivaa saumaa. Lähtiessämme päätimme kuitenkin jälleen kerran, että suuntamme kesäpaikan rauhaan vaikka jonakin arki-iltana nyt, kun illatkin alkavat olla valoisia jo melko pitkään. Kaipaan haravointia, kukkamaiden kuopsutusta, rannassa istumista, meren äänen mukanaan tuomaa rauhaa. Rauhoittumista ylipäätään.

Siitä tulikin mieleen kiittää teitä lukijoita lähettämistänne viesteistä ja kyselyistä koskien reilun parin viikon mittaista hiljaiseloa blogissa. Elämä tuo välillä eteen ajanjaksoja, joiden keskellä vain rämmitään eteenpäin luottaen vahvasti siihen, että jossakin vaiheessa helpottaa ja rauhoittuu. Niinä hetkinä on pakko priorisoida ja antaa itselleen lupa luopua hetkeksi jostakin, hoitaa vain se välttämätön. Energiaa blogipostauksille ei siis oikein ole riittänyt, mutta aiheita olen napsinut mukaani sieltä täältä. Tulette siis kuulemaan minusta taas vähän useammin. Kiitos vielä, että olet siellä <3

Mukavaa tiistai-iltaa :)











4 kommenttia:

  1. Kiva kun olet taas kirjoitellut ja ottanut kauniita kuvia!

    VastaaPoista
  2. Kiitos, Johanna, täällä taas :) Pieni tauko taitaa tehdä toisinaan ihan hyvää. Jaksaa sitten taas uudella innolla :)

    VastaaPoista
  3. Kivaa lukea!!! Voiko siis kuka tahansa rekisteröidä oman linnunpöntön... pitääpä tehdä se...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä voi, Olivia! Laitat vain hakusanoiksi "miljoona pönttöä" ja kirjoitat, missä päin Suomea pönttösi on. Saat tietää, monesko rekisteröity lintukoto omasi on ja montako muuta teidän alueeltanne löytyy :)

      Poista

Kommenttisi ilahduttaa minua.