torstai 31. maaliskuuta 2016

Parsapasta koekaniinina

Onko se kevät, tekemisen puute, ympärilläni olevat taidokkaat kokit vai jokin muu syy, joka on saanut mut yhtäkkiä innostumaan ruoanlaitosta ja leivonnasta?

Meidän äiti on laittanut aina superhyvää ruokaa ja leiponut usein ja maukasta. Myös siskoni on hyvä kokki. Minä taisin seistä väärässä jonossa, kun niitä taitoja jaettiin. 

Osaan kyllä tehdä perusruokia, niitä, joita köksäntunnilla harjoiteltiin. Myös joistakin leipomistani herkuista tulee oikeasti hyviä, vaikkakaan onnistuneita pyöreitä pullia en vieläkään ole onnistunut tekemään. Minun versioni ovat vaarallisia kaikelle, mikä niiden tielle osuu: hampaille, lattialle, seinälle... Sanovat, että laitan taikinaan liikaa jauhoja. Ovat varmasti oikeassa. Vuosiin en ole enää edes yrittänyt. Olen antanut niiden kokata, jotka osaavat. Ainoa kotityö, joka keittiössä on kiinnostanut ja jossa olen kokenut olevani hyvä, on ollut siivoaminen. 

Periksi antaminen ei kuulu enää ohjelmistooni, ainakaan tältä osin, ja ehkä siksi haluan yrittää uudestaan. Ehkä sisälläni on aina piilotellut pieni leipuriruoanlaittaja, joka ymmärtää nyt, että kaikessa ei tarvitse olla hyvä, kaiken ei tarvitse aina onnistua, kaikessa voi kehittyä. Ehkä siksi pienet jutut, kuten mitä laitetaan sokerikuorrutetun kakun kuorrutteen alle, koska siemenet ovat olleet tarpeeksi kauan pannulla, kuinka paksu on kuorimista vaativa parsan kuori, ovat nyt alkaneet kiinnostaa. Harkitsen jopa ruoka-aiheisen lehden tilaamista. Minä!

Sain ystävältäni hyvän vinkin: samalla, jos/kun tilaan ruokalehden kannattaa tehdä päätös valmistaa joka lehdestä jotakin, kokeilla jotakin uutta. Päätin edetä pienin askelin ja aloittaa ilmaisjakeluista! Bongasin uusimmasta Pirkka-lehdestä (4/2016) ohjeen, joka vaikutti mielestäni kokeilemisen arvoiselta. Niin, ja tarpeeksi helpolta ;) Ohjetta hieman mukaellen sitten kokkailin meille eilen päivälliseksi parsapastaa!


Parsat käskettiin kuoria, jos kuori on kovin paksu. Mistä minä tiesin, mutta mieheni mukaan ei ollut. Olivat kuulemma ehkä ohutkuorisimpia ja tuoreimpia parsoja, joita hän oli koskaan nähnyt. Jee! Osasin siis valita hirmu hyvät parsat kaikkien parsojen joukosta! 

Suvi 1 - sisällä kolkutteleva "Et kuitenkaan osaa" 0

Parsat käskettiin siivuttaa ohuiksi viipaleiksi kuorimaveitsellä ja samalla keittää tuorepasta ohjeen mukaan. Pastan keittoaika oli 3 minuuttia, jonka jälkeen se käskettiin tarjoilla välittömästi! Välittömästi! Ei jumpe! Pino parsaa siivutettavana, sitruunankuoren raastaminen, mehun puristaminen, pinjansiementen paahtaminen, parmesanit sun muut ja kolme minuuttia aikaa! Ei tuu mitään, en ehdi!

Suvi 1 - "Et kuitenkaan osaa" 1

Mies riensi apuun ja otti siivuttajan roolin. Kriisiltä vältyttiin ja homma jatkui. Samalla opin, että pinjansiementen alkaessa ruskistua ne saa ja pitää ottaa pannulta pois.

Parsasuikaleet käskettiin keittää 1-2 minuutin ajan desissä vettä. Kukaan ei kuitenkaan sanonut, mitä keitinvedelle pitää tehdä! Oletin, että se haihtuu kiehuessaan pois. Ei kiehunut, minusta se lisääntyi. Kaadoin sen sitten viemäriin, koska en halunnut vetistä pastaa ja seuraus pidemmästä keittoajasta olisi ollut se, että parsasuikaleet olisivat olleet parsamössöä... Keitinliemi olisi kuulemma kannattanut säästää. 

Suvi 1 - "Et kuitenkaan osaa" 2

Lopulta pasta kypsyi juuri sopivaan aikaan, pinjansiemenet olivat täydellisiä, parsasuikaleet pysyivät koossa ja annos oli oikeasti herkullinen. 


Suvi 2 - "Et kuitenkaan osaa" 2

Lisäksi keittiössä oli yllättävän paljon erilaista kippoa, kuppia, raastinta, parsankuorta ja sitruunanmehua pitkin poikin. Ympärilläni vallitsi aloittelevalle kokille tyypillinen kaaos. Mikäs sen mukavampaa innokkaalle siivoajalle!

Suvi 4 - "Et kuitenkaan osaa" 2

;)





4 kommenttia:

  1. Hei, ihan mahtavaa! Hyvä, Suvi. Luin sen Pirkan ohjeen ja mietin että miten ihmeessä yksinkertaisesta ruokaohjeesta on saatu noin monimutkainen. Ja itseasiassa monet ohjeet olisi voitu kirjoittaa selkeämmin monissa lehdissä. Jatka samaan malliin vaan.

    VastaaPoista
  2. Kiitos kannustuksesta ❤️ Jatkan ilman muuta!

    VastaaPoista
  3. Juuri noin, siitä taidot kehittyy. Ja hyvinhän sulla nytkin jo sujuu! ��

    P

    VastaaPoista
  4. Onneksi mulla on hyviä tsemppareita! Kiitos teille ❤️

    VastaaPoista

Kommenttisi ilahduttaa minua.