lauantai 26. maaliskuuta 2016

Aikainen aamuhetki

Kello on 5.50. Mihin lie heräsin, en ääniin ainakaan. Kaikkialla on täysin hiljaista. Koira nukkuu kylkeen painautuneena, tönii välillä saadakseen lisää tilaa. 

Nousen varovasti, jotta vierustoverini eivät herää. Teen pienen kierroksen elämäni tutuimman katon alla. Tiedän, missä kohtaa lattia narahtaa. Varon sitä. Tiedän, mistä löydän astiallisen pieniä suklaamunia. Nappaan yhden, pääsiäisenä saa. Osaan arvata, minkä pihapuun oksalla istuvat linnut, jotka ovat jo heränneet laulamaan.

 
Laitan hetkeksi silmät kiinni ja fiilistelen. Olen onnellinen, että saan olla täällä taas pitkästä aikaa. 

Vierustoverini ja vanhempani nukkuvat vielä. Kohta joku päästää ensimmäisen heräilemisen merkin. Koira lähtee siinä vaiheessa riemuissaan varmistamaan, ettei kyseinen henkilö nukahda takaisin. Vähitellen jokainen kömpii kammaristaan aamupuurolle yhteiseen aamupalapöytään. 

Palaan vielä hetkeksi peiton alle, koira tulee lämmikkeeksi kainaloon. Edelleen on ihan hiljaista. 

Kuuntelinkohan koskaan tätä hiljaisuutta silloin, kun nukuin tässä samassa kohdassa olevassa kerrossängyssä? Yläpetillä. Oli sänky joskus toisellakin seinällä. Silloin, kun siskon kanssa leikittiin pyykkimuijia ja pyykkinarun virkaa toimittanut hyppynaru piti saada toisesta päästään kiinni vaatehuoneen ovenkahvaan, toisesta kerrossängyn laitaan. Tässä huoneessa leikin myös ensimmäistä kertaa opettajaa. Pientä liitutaulua piti pyyhkiä jatkuvasti, se kun täyttyi sanoista ja laskuista niin nopeasti. Tässä huoneessa opettelin soittamaan pianoa sähköllä toimivilla uruilla. Oikea piano korvasi urut kyllä aika pian, sähköisen laitteen ääntä kun joutui odottamaan jonkin aikaa koskettimen painamisen jälkeen...



Viereisestä huoneesta kuuluu ääniä. Seuraava heräilee. Sekin huone on muistoja täynnä. Siellä vietin nuoruusvuoteni, sieltä lähdin suureen kaupunkiin opiskelemaan. 

Olen onnellinen, kun saan palata tämän tutuimman katon alle kiertämään sen narisevan kohdan lattiasta ja nappaamaan salaa yhden pienen suklaamunan.  

Lapsuudenkoti <3


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi ilahduttaa minua.